Maitohappobakteerit avuksi kisamatkoille

Lempi tässä moi!

Tänään mä ajattelin kertoa teille vähän vatsavaivoista. Alkuun on kyllä pakko sanoa, että omakohtaista kokemusta mulla ei kauheasti ole – olen kuulemma melkoinen teräsvatsa, eikä mulla ole tässä reilut puoli vuotta kestäneen elämäni aikana koskaan maha sekaisin. No ei kai, kun mä olen ruokkinut suolistobakteerejani syömällä monipuolisesti… kaikkea. Kuten jäniksenpapanoita, multaa, heinää ja mitä ikinä tuolta ulkoa löytyykään. Olen kyllä myös kuulemma saanut pienestä asti jotain maitohappobakteereita, mitä ne lieneekään.

Mä en oo vielä kamalasti matkustanut, paitsi Suomessa. Sitä olen tehnyt paljon, ollaan mun ihmisten kanssa autolla menty ympäri maata. Mutta kuulemma jos lähtee jonnekin kauemmaksi ulkomaille reissuun, voi vatsavaivat yllättää ja se on tosi kurjaa – varsinkin jos siellä ulkomailla olisi jotkut kilpailut. Maha kuralla ei varmaan pysty toimimaan niin hyvin kuin yleensä… Joten tässä vähän juttua kisaavista ja reissaavista koirista ja ripulin ennaltaehkäisystä. Kantsii lukea ja ottaa opiksi!


Kuva: Anna Kawala-Konik

Vesa-Pekka Lehtomäki on yksi Suomen menestyneimpiä koiravaljakkoajajia. Hän kilpailee sprinttimatkoilla kuuden ja kahdeksan koiran luokissa. Viimeisimmän arvokisamitalin Lehtomäki valjakkoineen kotiutti Ranskasta, jossa hän ylsi MM-hopealle kahdeksan koiran valjakolla helmikuussa 2019.

Lehtomäen mukaan voittajakoiravaljakon kokoaminen rakentuu monista asioista. Yksi niistä on hyvä ja laadukas ravinto, joka sisältää kovan treenin aikana tarvittavat vitamiinit. Toinen on PECTbalans-maitohappobakteerivalmiste, johon Lehtomäki valjakkoinen luottaa reissuripulin ehkäisemisessä.

Kisamatkalla ripuli on ikävä vaiva, jota yritetään välttää kaikin keinoin. Kun kisa-alueella on satoja koiria, vatsatauti rupeaa helposti jylläämään koirien keskuudessa. Pahimmillaan ripuli voi tulla jo ennen kisaa ja pilata koko suorituksen. Myös stressi voi sekoittaa herkkävatsaisen koiran suoliston bakteeritasapainon.

PECTbalans-maitohappobakteerivalmiste sisältää koiralle luonnollisia maitohappobakteereita, jotka lisääntyvät suolistossa, valtaavat tilaa epäsuotuisilta bakteereilta ja vahvistavat näin ruoansulatuskanavan vastustuskykyä. Valmisteen sisältämä pektiini puolestaan suojaa suoliston limakalvoa. Suolistobakteerit reagoivat muutoksiin melko hitaasti, joten maitohappobakteerivalmisteen antaminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kisamatkaa ja jatkaa sen antamista koko reissun ajan.

Muita hyviä keinoja reissuripulin ehkäisyyn PECTbalansin ohella ovat muun muassa hyvä hygienia, puhdas juomavesi, käsidesi ja ruokakuppien huolellinen pesu.

Seuraavaan kertaan, nyt en ehdi kirjoitella pitempään koska mulla on kiire syömään pihalle niitä jäniksenpapanoita…!

Koiralle sopimattomat syötävät

”Lempi tässä taas moi!

Kun tuosta syömisestä on ollut puhe, niin tänään ajattelin kertoa teille vähän mitä ei ehkä kuitenkaan kannata syödä, vaikka kuinka tekisi mieli. Yksi sunnuntai-ilta varastin tiskipöydältä silikonisen keittiövälineen jolla on hassu nimi, ”nuolija”. Vein aarteeni turvaan sänkyyn ja ennen kuin nuo ihmiset telkkarin katsomiseltaan huomasivat, olin ehtinyt pureskella sen tosi pieniksi palasiksi ja yhden isomman palasen sitten taisin vahingossa nielaista, hupsista… Ihmiset oli vähän huolissaan, mutta sanoivat, että odotellaan. En ymmärrä mitä se oikein tarkoitti, mutta sitten tiistaina aamulla mulle tuli tosi, tosi huono olo ja se palanen sitten palautui samaa reittiä kuin mitä se oli mun mahaan mennyt. Loppu hyvin kaikki hyvin!”

Nuoret koirat ja koiranpennut pureskelevat mielellään leluja ja luita. Pureskellessa niistä voi kuitenkin irrota palasia, jotka sitten päätyvät koiran ruoansulatuskanavaan. Tällainen vierasesine voi nieltynä aiheuttaa paljon harmia – kiinni jäänyt kappale saattaa aikaansaada tukehtumisvaaran, kipua ja vaurioita ruokatorveen, vatsaan tai suolistoon.

Terävät esineet ovat erityisen vaarallisia. Esimerkiksi luista – kypsistä luista tai kanan- ja sianluista myös raakana – voi irrota teräviä palasia, jotka nieltyinä saattavat vaurioittaa pahasti koiran suolistoa tai aiheuttaa suolitukoksen riskin.

Pienet vierasesineet kulkevat todennäköisesti suoliston läpi vaivaamatta koiraa sen kummemmin, mutta suuret tai terävät kappaleet voivat aiheuttaa peruuttamatonta haittaa. Jos epäilee koiran nielaisseen suuren tai terävän vierasesineen, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Pienen, vaarattoman vierasesineen kulkeutumista suoliston läpi voi auttaa antamalla koiralle suun kautta parafiiniöljyä eläinlääkärin ohjeen mukaan.

”Toinen asia, josta haluaisin varoittaa, on purkan syönti. Mun lemppari veli – se on kanssa tämmöinen tosi kaunis ruskea ja muutenkin ihan mun näköinen – oli meinaan varastanut pöydältä ksylitolipurkkaa joku aika sitten, ja sitten se joutui ihan sairaalaan oksennutettavaksi ja tiputukseen ja verikokeisiinkin. Mä olin tietty tosi huolissaan, mutta onneksi veljen ihmiset oli heti huomanneet mitä se oli tehnyt, ja ne pääsi lääkäriin ajoissa. Siitäkin selvittiin säikähdyksellä, huh. Mutta purkkaa älkää syökö myöskään! ”

Jo pienikin määrä ksylitolia voi olla vaarallista koiralle. Ksylitolin syöminen nostaa voimakkaasti koiran veren insuliinitasoja, minkä seurauksena verensokeri romahtaa ja pahimmassa tapauksessa koira saattaa jopa kuolla. Sen vuoksi ksylitolipurukumia tai -pastilleja niellyt koira tulisi toimittaa välittömästi eläinlääkärin hoitoon. Ksylitolin syöminen voi lisäksi aiheuttaa vakavia maksavaurioita, joten eläinlääkäri seuraa verinäytteestä myös maksa-arvoja.

Muita koiralle sopimattomia ruoka-aineita ovat muun muassa suklaa, erityisesti tumma suklaa, viinirypäleet ja rusinat, sipuli, valkosipuli ja raaka pullataikina. Jos epäilee koiran syöneen jotain sopimatonta, on aina varminta ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Myrkytysoireiden – esimerkiksi oksentelu, heikkous, ruokahaluttomuus ja väsymys – ilmaantuessa koira on vietävä välittömästi eläinlääkäriin.

”Yleisesti ottaen meillä on sisarusten kanssa ollut puhetta, että pöydiltä ei kuulemma saisi varastella mitään… Mutta minkäs sille mahtaa, aina ei kaikkia houkutuksia vain millään pysty tällainen viaton koiranpentu vastustamaan!

No mutta ensi kertaan, älkäähän syökö sopimattomia juttuja!”

Mitä kasvava pentu syö?

Lempi tässä moi! Tänään pääsette kurkkaamaan mitä mun ruokakupistani löytyy. Mutta kannattaa kurkata nopeasti, koska mulla ei ole tapana jahkailla syömisen kanssa. Omistajani mielestä olen ahne ja nameiksi kelpaisi vaikka hiekoitussepeli, mutta minkäs sille voi että syöminen on kivaa.

Joku raja mullakin sentään on. Kerran mulle yritettiin tarjota salaatinlehteä, mutta se ei todellakaan ollut mikään makuhermoja kutkutteleva kokemus. Kyllä mä sitä yritin maistella moneen kertaan, mutta lopulta oli pakko jättää lattialle. Niin että jatkossa kaikkea muuta paitsi niitä salaatinlehtiä, kiitos.

Lempi syö pääosin kuivamuonaa ja lisäksi hieman lihaa. Teollinen kuivamuona on suunniteltu täysipainoiseksi ateriaksi, joten kivennäis- ja vitamiinitäydennykselle ei varsinaisesti ole tarvetta. Erittäin energiataloudellisena pentuna Lempi ei syö kuivamuonaa läheskään niin paljon kuin sitä suositellaan painokilojen mukaan annettavaksi, ja lihan osuus ruokavaliossa on verrattain pieni. Sen vuoksi Lempin aterioita täydennetään ZINCbalans-sinkkilisällä, sillä muuten pennun sinkin saanti jäisi laskelmien mukaan hieman vajaaksi. Lempin ruokaan lisätään päivittäin myös välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

Jatkuvassa käytössä Lempillä on lisäksi JOINTbalans-nivelravinne pienellä annostuksella. JOINTbalansin sisältämät glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti ovat tärkeitä aineita nivelten normaalille kehittymiselle ja toiminnalle. Niitä Lempille annetaan tukemaan pennun nopeaa kasvua, vaikka perimällä lieneekin kaikkein merkittävin rooli koiran aikuisiän nivelterveydessä.

Satunnaisesti Lempi saa suoliston toimintaa tukevaa PECTbalans-maitohappobakteerivalmistetta. Kaikkien ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu suolistossa, joten suoliston terveys on perusta koiran hyvinvoinnille ja vastustuskyvylle jo pennusta lähtien.

Kun Lempi on kasvanut aikuiskokoonsa, kuivamuonan osuus sen ruokavaliossa tulee todennäköisesti putoamaan puoleen. Tällöin myös täydennysrehujen tarve ja käyttö muuttuvat jonkin verran. ZINCbalans ja JOINTbalans pysyvät Lempillä käytössä aikuisenakin. Muiden lisien tarve lasketaan tarkemmin sen mukaan, mikä kuivamuona on käytössä ja kuinka paljon Lempi sitä tulee päivässä saamaan.

Sinne upposi. Mun mielestä ruokakuppiani voisi täyttää huomattavasti useamminkin kuin pari kertaa päivässä, mutta tuon kaksijalkaisen ilonpilaajan mukaan liika syöminen on kuulemma pahasta. Niin kai sitten, täytyy varmaan kiltisti hyväksyä tosiasiat.

Seuraavaan kertaan!

Kuka on Lempi?

Moi! Mun nimi on Lempi. Mut on pyydetty kirjoittamaan tänne juttusarjaa, jossa hankin tietoa erilaisista mielenkiintoisista koiran elämään liittyvistä asioista. Itse en vielä tiedä paljoa, mutta olen kova tyttö selvittämään.

Viimeksi eilen selvitin, mistä osista sellainen koirien lämpöalusta on tehty. Se oli tosi mielenkiintoista! Sieltä paljastui erilaisia kerroksia, ja kun oikein tarkkaan analysoin, niin siinä alustassa oli sen jälkeen ihan tosi monta eri osaa ja ne kaikki osat oli ihan tosi, tosi pieniä. Eli olen ahkera ja myös tarkka!

Jos kerron tähän alkuun vähän itsestäni, niin tiedätte sitten, millainen koiran alku täällä oikein raportoi. Nimi tuossa jo tulikin, ja rodultani olen kuulemma bordercollie. Äitini on suomalainen bordercollie ja mulla on monta sisarusta, jotka ei mun mielestä ole kyllä ihan yhtä fiksuja kuin minä. Kuulin yksi päivä sivusta kun ihmiset puhuivat, että äitini olisi käynyt ulkomaan lomamatkalla ja tavannut siellä isäni, ja sitten me pennut olisimme saaneet alkumme. Tiedä häntä. Luulen, että nämä eivät ole niitä asioita, joista meille pennuille halutaan kertoa.

Ikää mulla on kohta jo 6 kuukautta, mutta en vielä yhtään tiedä, mikä musta tulee isona. Olen kuitenkin päässyt jo ihan pikkuisen treenailun makuun, ja se on ollut aivan superhauskaa! Laitan aina nelivedon päälle kun ollaan menossa treenihallille, ja kuulemma mussa on vähän bordercollieille tyypillistä ”työhullun” vikaa. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? No, vielä mun ei kuitenkaan anneta tehdä kovin rankkoja tai pitkiä treenejä, vaikka omasta mielestäni jaksaisin sitä hommaa loputtomiin.

Toistaiseksi päiväni kuluvat siis vielä enimmäkseen elämän taitojen opettelussa. Ja nyt myös tutkivassa journalismissa, joten pysykäähän kuulolla. Seuraavaan kertaan!